29.6.2013

Lähtö Delhistä kohti Cochinia

Viimeisen päivän aamu meni kysellessä edellisenä iltana jätettyjen pyykkien perään. Kielimuuri osoittautui sen verran korkeaksi että täyttä varmuutta ei tullut aikataulusta tai niiden kohtalosta ylipäätään. Päätin siis lähteä vielä pikareissulle nähtävyyksiä bongaamaan.
Tänäänkin paistoi aurinko kuumasti, joten ajattelin hyödyntää riksoja vähän enemmän ja vältellä kävelyä. Pääsihän sitä sitten kiistelemään hinnasta ja taistelemaan vastaan kun koittavat viedä johonkin kiertotielle huijattavaksi, mutta eipähän tarvinnut kävellä...
Ensimmäiseksi kävin katsomassa keskustassa parlamenttitaloa, presidentin palatsia ja Intian riemukaarta. Sitten takaisin metroon ja suuntana oli aika pitkällä sijaitseva Qutab Minar moskeijakompleksi. Näyttäviä pytinkejä ja raunioita kyl. Sieltä jatkoin Garden of Five Senses, joka oli kuten pelkäsinkin todella teennäinen puiston kyhäelmä.
Puistot täällä ovat selkeästi paikkoja joihin pariskunnat suuntaavat kuhertelemaan. Julkisia hellyyden osoituksia ei katsota hyvällä mutta puistossa pääsevät sit halimaan. Tuollakin puistossa jatkuvasti onnistui kävelemään johonkin umpikujaan jossa joka raossa ja varjossa oli pari, jotka kaikki tietysti hiljenivät ja kääntyivät tuijottamaan outoa pohjalaista :)
Täällä kyllä kiinnitän huomiota aivan kuin Kiinassakin. Katseet kääntyvät ja kerran tuli nuori jannu museossa koputtelemaan olkapaahan ja hetken ihmeteltyani selvisi etta han vain halusi etta saisi ottaa kuvan musta hanen kanssaan. Vastaava episodi on kaynyt Guang Zhoussa Kiinassa vieraillessani. Ihanku ois julkkis! 

28.6.2013

Delhi part 3

Tänään oli ohjelmassa kansallismuseossa käynti. Paljon oli nähtävää, vaihtelevan kiinnostavia. Kuvataiteesta en juuri välittänyt paitsi oli kiva nähdä jumalhahmojen kuvia. Suurimman vaikutuksen teki kivi- ja puukaiverrukset. Mieletöntä miten hienoja juttuja kivenmurikasta saa aikaiseksi kun on aikaa ja taitoa. Puolikas päivä siinä hurahti niitä ihmetellessä.

Lounaan jälkeen suuntasin katselemaan Humayun's Tomb hautaa. Katsoin että metroasemalta oli 500m matka sinne ja päätin hätyytellä riksakuskit kimpusta ja reippaasti kävellä. Noh, ensinnäkin se 500m oli varmasti mainostettu alakanttiin ja toiseksi jo sen oikeasti 500m jälkeen hiki virtasi purona selkää pitkin. Perille päästyäni oli kyllä hienoja pytinkejä mutta porottavassa auringossa hikitoteemina laahustaessa osa elämyksestä varmasti kärsi :) Ei ollut epäselvyyttä että viileä hotellihuone, suihku ja vaatteiden vaihto oli seuraava etappi.

Illaksi ei ole vielä suunnitelmia mutta meinasin jo nukahtaa huoneeseen että ehkä sitä voi vaan ottaa rennosti. Huomenna viimeinen päivä Delhissä, iltapäivällä lento Cochiniin, jossa alkaa sit reissun toinen osuus.

Delhi - toinen päivä

Puhelimen blogiohjelma jotain kenkkuilee ja eilisen teksti jäi johonkin jumitilaan. Odottelen tässä vielä jos sen saisi pelastettua, millään jaksaisi uusiksi kirjoittaa kun tällä puhelimella näpyttely on vähän hidasta kuitenkin, eli saattaa tämä teksti päivittyä vielä.

Kävin tosiaan aamupäivästä ihmettelemässä punaista linnoitusta (Red Fort, Lal Qila). Mielettömän iso kompleksi, mutta ehkä koristelultaan hieman simppeli. Siellä kävely tuossa kuumuudessa vei mehut miehestä täysin ja retken jälkeen tulinkin takaisin hotellille hetkeksi lepäilemään.

Päivän toinen ohjelma oli Indira Gandhin museossa käyminen. Hän oli Intian ensimmäinen naispääministeri, joka salamurhattiin kotinsa ulkopuolella matkalla BBC:n haastatteluun toisen pääministerikautensa aikana. Museo oli hänen kotiasunnossaan, jossa osa huoneista oli jätetty alkuperäiseen sisustukseen, lisäksi näytillä oli hänen päällään ollut saripuku, jossa näkyivät luodinreiät ja veritahrat. Hänen poikansa nousi valtaan hänen kuolemansa jälkeen, ja lopulta hänetkin salamurhattiin, räjäyttämällä. Näytillä oli päällä olleen pyjaman riekaleet. Kierroksen lopuksi oli merkattu pihatie jota pitkin Indira Gandhi käveli viimeistä kertaa ja tarkka paikka jossa hänen omat henkivartijansa ampuivat hänet. Rankkaa kamaa, mutta oli todellakin käymisen arvoinen museo.

Museon jälkeen käppäilin hetken keskuspuistossa, jonka jälkeen hetken mielijohteesta ostin elokuvalipun. Tilaamalla yksinkertaisesti määrittelemättömän yhden lipun, mulle tietysti myytiin kallein paikka yksityisloossissa. Hintaa tuli huimat 2e joten ei siitä vararikkoon mennyt kuitenkaan. Leffan alussa oli vielä lupaavasti ohjaajat ja muuta esitelty myös englanniksi, mutta kun se oikeasti alkoi niin eihän siinä mitään tekstityksiä ollut. Ajattelin että ei se paljon haittaa. Kyseessä on kuitenkin rakkaustarina jossa välillä tanssitaan ja lauletaan.

Alku olikin simppeliä seurata mutta sitten juonenkäänteet rupesivat menemään niin huuruisiksi että tippui totaalisesti kärryiltä. Ensin rakastuneet unohtelivat toisiaan, palasivat yhteen, käskivät toistensa mennä exien kanssa naimisiin, häitä peruttiin viime hetkillä ja yhtäkkiä ihmisiä oli sairaalassa ja itkettiin paljon. Leffaa oli mennyt tässä vaiheessa jo puolitoista tuntia ja ajattelin että tarina rupeaa olemaan jo paketissa, mutta kun valot teatterissa syttyivät niin skriinillä luki että väliaika :)

Samaa oli siis tulossa samanlainen pätkä ja tällä kertaa olin sitten alusta asti epävarma mitä ne yrittää oikein tehdä. Ei oikein osannut sanoa kumpi yrittää saada kumman takaisin ja miksi se ei onnistu ja mistä kaikki se dramatiikka tulee. Lopussa oli vielä ilmeisesti joku petos, toinen kuoli ja sit itkettiin taas. Hämmentävää.

Intialaiset kyllä elivät leffassa hienosti mukana ja alun pirteissä kohtauksissa taputtivat, hurrasivat ja vihelsivät päähenkilön toimille :)











26.6.2013

Ensimmäisen päivän ohjelma Delhissä

Päikkäreiltä noustuani, päätin aluksi vain ottaa tuntumaa lähiseutuun ja läksin kävelylle. Pelättyä huomattavasti vähemmän oli tyrkyttäjiä ja kerjäläisiä, paria hihassa roikkujaa lukuunottamatta sai käppäillä ihan rauhassa. Liikkeistä kyllä huudeltiin kadulle ja kun ei ensin reagoinut niin pariin kertaan kyseltiin perään että "Russia? Russia?" eli ilmeisesti olen venäläisen näköinen täkäläiseen silmään :)
Taisin onnistua vajaa tunnin käppäillä ja sit olinkin jo aivan hiestä märkänä ja oli pakko suunnata takaisin viileään hotellihuoneeseen keräilemään voimia. Siinä samalla kattelin sitten suunnitelmaa loppupäiväksi.
Ensimmäiseksi valkkasin ravintolan, ja hyvä ravintola sattuikin. Mielettömän hyvää ruokaa. Siitä jatkoin sitten ihastelemaan Imperial luksushotellia ja nautiskelin hotellin baarissa gintonicin. Nyt sitten takaisin hotellilla lepäilemässä ja suunnittelemassa huomisen ohjelmaa.

Delhi

Huhhuh, viimein täällä. Eli tosiaan suunnitelmissa on 3 viikon Intian reissu, joka alkaa siis täältä Delhistä. Lauantaina jatkan matkaa etelä-Intiaan. Siellä ohjelmassa on ainakin vanhan luokkakaverin häät, joka oli se syy lähteä tänne viettämään kesälomaa.
Välilasku oli Munchenissä, ja aikaa oli sen verran että kerkesin käydä keskustassa syömässä. Otin oikein lihaisan aterian Intian kasvisruuan vastapainoksi.
Lento Delhiin oli sen verran lyhyt että siinä ei montaa tuntia ehtinyt nukkua ja aikaero vielä päälle niin laskeuduin aika väsyneenä ennen seitsemää paikallista aikaa. Lentokentällä meni kaikki hyvin, pääsin maahan ja laukku tuli. Pääsy hotellille ei onnistunut aivan ongelmitta kuitenkaan...
Päätin ottaa prepaid taksin jotta välttyisi maksuongelmilta, annoin hotellin osoitteen ja lähdettiin matkaan. Keskustaan päästyäni kuski pyysi nähdä osoitetta uudestaan ja sitten kysyi että tiedänkö millä blokilla osoite on, kuulemma ei oikein löydä perille ilman. No en tiennyt ja hän sanoi että käydään turisti-infosta kysymässä. Parkeerattiin infon eteen ja siellä sit näytettiin osoitetta tyypille pöydän takana. Kuski lähti pihalle mutta jätti avaimet kuitenki mulle ettei häviä paikalta. Infomies ei tiennyt millä blokilla osoite on mutta googletti hotellin puhelinnumeron ja soitti sinne. Sitten hän kysyi mun nimeä ja että onko mulla huone varattu. Seuraavaksi infomies sanoo että hotelli väittää että mulla ei ole varausta ja antaa puhelimen mulle.
Tyyppi linjan toisessa päässä sanoo saman, ei ole varausta tälle kuukaudelle ja että hotelli on täysi. Tässä vaiheessa sit (vasta...) olen satavarma että kyseessä on kusetus ja sit ruvetaan sanaharkkaan infomiehen kanssa ja pyydän soittaa itse numeroon ja hän valittaa että väitän valehtelijaksi ja lopulta nappaan vaan taksin avaimet, marssin pihalle ja talutan kuskin takasin autoon ja hyvin voimakkain sanoin kerron hänelle että nyt ajetaan sinne hotellille että mulla ei riitä jaksaminen ja aika tähän pelleilyyn.
Lopulta pysähdytään ja kuski sanoo hotellin olevan ihan nurkan takana. Noustaan ulos, otan laukkuni ja annan kuskin puolikkaan prepaid kuitista. Sen jälkeen kuski kysyy pokkana "what about my tip?". Onneksi riitti huumoria vielä iteltä ja kävelin vain naureskellen pois :)
Noh, en tiedä oliko kuskin ohjeet oikeat ja oltiin nurkan takana hotellista vai ohjasiko hän vielä lopuksi mut väärään suuntaan mutta jokatapauksessa hotelli ei sattunut silmään ja jonkun aikaa meni vielä kun pyöri ympyrää, kyseli muista hotelleista ohjeita. Lopulta kun omaan huoneeseen löysi ja siellä oli toimiva ilmastointi, ei kauaa kestänyt että olin päikkäreillä :)