Vähään aikaan ei ole tullutkaan kirjoiteltua. Kesän retkien jälkeen tuli vähän pidempi tauko kun ei tullut lähdettyä mihinkään kummemmin. Koronatilanne täällä on pahentunut aika paljon ja sen vuoksi julkisten käyttö ei ole enää ollut niin houkuttelevaa. Arki sujuu aikalailla vain kotosalla ollessa.
Mutta nyt syksyn edetessä on ruvennut taas houkuttelemaan vähän pidemmät reissut kuin pelkästään tässä kaupungilla käppäily.
Pari viikkoa sitten olin katsonut mielenkiintoiselta vaikuttavan metsäpolun Saksan puolelta. Lauantaiaamuna pakkasin repun ja pistin retkeilykuteet niskaan ja lähdin polkemaan kohti Hammerstein pikkukylää. Juuri kun olin ylittämässä rajaa, kiinnitin huomiota että pyörän takarengas tuntui aika tyhjältä. En ollut kiinnittänyt siihen huomiota lähtiessä, ja olin juuri pari viikkoa aikaisemmin paikannut takakumin joten epäluulo iski että ehkä paikka vuotaa ja kumi tulisi tyhjenemään pian. Mulla ei ole mukana käsipumppua joten ei muuta kuin käännös takaisin ja kotiin pyörähuoltoon. Päädyin lopulta ihan ottamaan sisäkumin irti ja tarkistamaan vuotojen varalta, mutta ei siellä mitään kuitenkaan ollut. Ihan vain harhaluuloa :D
Mutta ei se mitään, sunnuntaina sitten uusi yritys. Reppu olikin jo valmiiksi pakattu joten ei muuta kuin matkaan! Tällä kertaa, täsmälleen samassa paikassa, vaihdoin vaihteita ja etuvaihtajasta kuului iso rusahdus ja se näytti lähteneen pois paikoiltaan. Yleensä on työkalut sentään mukana, mutta tällä kertaa ei jostain syystä ollut muistanut ottaa, joten taas käännös takaisin kotiin ja kirottu retki ei vieläkään onnistunut! Sain kuitenkin etuvaihtajan korjattua takaisin paikoilleen, mitään ei ollut hajonnut vaan oli vain kiristysruuvit löystyneet ja siksi liikahti pois paikaltaan.
Viime viikonloppuna sitten viimein kolmas yritys! Tällä kertaa pyörä toimi ongelmitta, vaikkakin taas rajalla jännitti että mitäköhän nyt tällä kertaa!
Hammersteiniin on tästä reilu tunnin pyörämatka. Perillä laitoin pyörän parkkiin juna-asemalle (josta ei kyllä näyttänyt kulkeneen junia vuosikausiin), ja lähdin käppäilemään metikköön.
Matkalta löytyi pieni luola, hienoja kivimuodostelmia ja koloja. Sääkin oli mukavan syksyinen ja raikas, oikein upea syyskäppäily!
Takas tullessa mäen päällä tuli katsottua horisonttiin vähän tarkemmin ja huomasin että siellä näkyy jotain vuorenhuippuja. Vuoriappi esille ja katsoin että mitkäs huiput ne onkaan ja oli tuttuja nimiä kuten Eiger ja Jungfrau. Hyvä näkyvyys, sillä kotiin tullessa tarkistin että nämä huiput ovat etelä-Sveitsissä, 130km päässä Hammersteinista. Toisaalta kertoo myös Sveitsin pienestä koosta kun pohjoisnaapuri Saksasta näkee melkein koko maan läpi :)
Viime viikonlopun reissusta reipastuneena tänä sunnuntaina hetken mielijohteesta päätin lähteä toiselle reissulle. Tällä kertaa pyörä kohti Rheinfeldeniä, johon tuli yksi pyöräretki tehtyäkin jo kesällä. Nyt oli suunnitelmissa myös tehdä pieni kävelylenkki perillä.
Saksan puoleisen sillan alla joki syvenee todella äkillisesti ja syvimmillään, aivan sillan jälkeen, joen syvyys on jopa 32m. Tästä johtuen joki pyörteilee voimakkaasti ja on imaissut syvyyksiinsä uimareita ja kaatanut veneitä tuosta noin vain.
Tämä syvin kohta on nimeltään Pyhän Annan syvänne. Viimeisin Pyhän Annan uhri on ollut vuonna 2000 kun 13 vuotias poika upposi pyörteiden viemänä näkymättömiin. Ruumis löytyi vasta seitsemän viikon kuluttua 10km päästä alavirtaan.
Rheinfeldenistä kävelin joen vartta Saksan puolella ylävirtaan seuraavalle ylityspaikalle.
Joen ylityksen jälkeen kävely takaisin Rheinfeldeniin ja pyörällä hurautus kohti kotia. Oli oikein mukava reissu ja täytyy ehkä käydä uudestaankin!
