La Combe-Grède
Tämä oli ensimmäinen kevään yön yli retki. Saavuin Villeret kylään perjantai-iltana ja iltaruuat kokkailtua hyvissä ajoin tuli käytyä unten maille.
Aamulla aikaisin ylös ja kohti Combe-Grède kurua. Ei ollut tosin aivan selvä juttu että olisiko kuru vielä helposti noustavissa sillä lunta ja jäätä oli jonkin verran jäljellä. Vaihtoehtoinen reitti ylös Chasseral huipulle oli katsottu valmiiksi ja siksi meninkin huoletta asenteella että mennään niin pitkälle kuin pääsee ja sit jos ei pääse niin kääntyy takaisin.
Ajoittain oli vähän liukasta ja piti mennä varovasti, mutta pääasiassa ihan hyvässä kunnossa oli jo reitti. Lumi ja jää ei myöskään ollut sellaisissa paikoissa että olisi kovin vaarallista ollut vaikka olisi lipsahtanut jalka alta.
Ajoittain oli polku lumen peitossa
Tämä on varmasti makea vesiputous kesälläkin. Nyt ei tehnyt mieli mennä keikkumaan liukkaalle kielekkeelle
Tuolta kurua pitkin tuli noustua
Kurun jälkeen oli vielä jonkin verran matkaa huipulle ja kokoajan lunta rupesi olemaan enemmän ja enemmän, eritoten metsäisillä pätkillä. Takas tullessa sai ihan kunnolla tarpoa hangessa kun reitti kulki umpimetsän halki pohjoisrinteellä.
Vuohi nautiskeli sulaneista herkuista
Lunta rupeaa olemaan aina vain enemmän
Vihdoin huipulla!
Huipulla on myös hotelli-ravintola mutta ei tietystikään ollut auki.
Chasseralin lähetystorni
Jonkin matkaa tuli tallusteltua harjannetta pitkin ennen kuin kääntyi takasin alamäkeen kohti lähtöpaikkaa
Chasseral huipulla on tullut käytyä aikaisemminkin. Silloin tosin ajettiin Annan kanssa autolla ylös asti ja sää oli myös vähän kehnompi joten maisemia ei paljon nähty.
Lounasta kokkailin tällä koottavan risukeittimen ja trangiapolttimon yhdistelmällä. Tämä on ollut aika monella retkellä mukana, tykkään että menee todella pieneen tilaan ja myös että jos polttoneste sattuu loppumaan niin voi käyttää risuilla myös.
Vähän salamia sattumiksi ja herkkua on!
Loppuen
lopuksi lenkki tuli valmiiksi ja pääsi takaisin autolle. Vähän liian
pitkä reitti kyllä tuli suunniteltua näin kauden ensimmäiseksi retkeksi
ja aika kuitti oli loppuun päästyä. Pitäisi malttaa vaan ottaa rauhassa
alkuun :)
Walensee, Heidi-maa ja synttärigrillailut
Tunnetuin
fiktiivinen Sveitsihahmo on tyttö nimeltä Heidi ja hänen kotikonnuille
on nimetty Heidiland. Tarinassa mukana oleva kotikylä ja muita
rakennuksia on tehty vierailtavaksi. Meillä oli hyvä hetki käydä
tutustumassa kun nyt ei ole turisteja ihmettelemässä ja sai ihan
rauhassa kuljeskella.
Heidin kotikylä
Kylän vuohet
Heidi-maahan tutustumisen lisäksi viikonloppuun mahtui mm. Walensee järvessä talviturkin heittäminen. Vaikka kuvissa näyttää aurinkoiselta ja lämpimältä niin Walenseen vesi oli tuttuun tapaan todella kylmää, n. 8 asteista. Käytiin kuitenkin pulahtamassa, virkisti!
Leijalautailijoita oli järvellä aikamoinen määrä
Tyytyväiset turkittomat :)
Ennen kotiin lähtöä juhlistettiin Annan isän syntymäpäiviä grillaillen koko sisarusporukalla.
Vasemmalta läthien: Anna, sisko Katrin, veli Stefan, veljen puoliso Lynn, Madleinan puoli Jonas, sisko Madleina, Katrinin poika Elias, Katrinin puoliso Sam ja isä Urs
Napf
Jos ekalla reissulla oli lunta ja jäätä niin seuraavalla oli sitten sumua, pilviä ja vettä ihan riittämiin. Tiesin että korkeammilla alueilla olisi varmasti vielä lunta aika reilusti mutta webcamista vakoilin että Napf näytti olevan ihan lumeton.
Ohjelma oli jälleen samanlainen että perjantaina töiden jälkeen huristelin metsään ja aamulla aikaisin matkaan. Kamalasti ei kyllä mitään nähnyt, niin paljon sumua ja pilveä, mutta ehkä positiivisena asiana voi ottaa että vasta ihan lopussa alkoi satamaan joten ei ihan kauheasti kastunut :) Kunnolliset sadekuteet oli kuitenkin mukana joten ei isompikaan sade olisi saanut takaisin kääntymään.
Yöpymispaikka ei ollut kummoinen mutta ajoi asiansa. Hiljaisen metsätien varressa nukkui oikein hyvin.
Aamusumussa nousemassa rinnettä ylös
Tässä on kuva päivän aurinkoisimmasta hetkestä! Se jopa vähän pääsi kajastamaan pilvien läpi
Lopulta kun pääsi joidenkin pilvien ylle, rupesi näkemään ympäröivää seutua vähäsen
Napf ja sen huipulla oleva ravintola näkyy jo
Doubs
Kun kerran isommilla mäillä on lunta niin tämä on hyvä aika käydä retkeilemässä vaikkapa joen vartta pitkin. Sveitsin ja Ranskan rajalla kulkee Doubs joki jonka patoamisesta on syntynyt Lac de Moron järvi. Kuvio oli tutuksi tullut yön yli reissu Caddylla.
Caddy parkissa kääntöpaikalla keskellä mettää
Tämmöiseltä näytti tämä mobiili hotellihuone tuona iltana. Oikein viihtyisä on ja tähän mennessä on Vaarin vanhalla makuupussilla tarjennut oikein hyvin kylminäkin öinä :)
Tämä paikka oli nimeltään Salakuljettajan polku ja ilmeisesti tällä alueella on kulkenut paljon kiellettyä tavaraa aikoinaan, tai tiedä vaikka kulkisi vieläkin
Patojärvi Lac de Moron
Vesiputous Sveitsin puolelta
Sama putous Ranskan puolelta
Doubs joki ylävirtaan jatkuu syvänä kanjonina
Ranskan puolella oli leikattu kallioon ulkoilureitti järven rantaan
Patoa pääsi ihmettelemään ihan vierestä
Vehreää metsäpolkua riitti Ranskan puolellakin
Ylityspaikka takaisin Sveitsin puolelle
Ylityksen loppu oli tehty tämmöisillä kivoilla askelmilla :)
Retki Annan äidin kanssa
Viime viikonloppuna Annalla oli partiolaisjuttuja kotiseudulla ja sillä aikaa me käytiin Annan äidin kanssa käppäilemässä Lichtensteinin vieressä pari tuntia. Hieno sää näytti kivat maisemat laaksoon.
Mäen päällä oli hieno aukea
Näkymät alas Rein joelle. Täällä käytiin viime kesänä uimassa myös!
Annan äiti Lilo
Interlaken
Viime vuonna tein retken Habkernistä Interlakeniin ja silloin harmitti kun parhaimmat näkymät jäi näkemättä pilvisen sään vuoksi ( Blogi tuosta reissusta: https://www.blogger.com/blog/post/edit/1970756605042293872/691260220721226937 )
Nyt kun näin että oli todella hyvät säät luvattu viikonlopuksi niin tuo muistui mieleen ja päätinkin lähteä samoille tienoille uudestaan. Alunperin oli suunnitelmissa mennä jo lauantai-iltana paikan päälle, mutta vietettiinkin ilta joenrannalla kaveriporukassa istuskellen. Vaihtoehdoksi jäikin siis laittaa kello soimaan 05:30 että ehti pakata repun, ajaa Interlakeniin ja vielä aloittaa nousu hyvissä ajoin.
Lounaspaikalta oli aika makoisat näkymät
Harjannetta ylöspäin mentäessä rupesi tulemaan enemmän ja enemmän lunta.
Suggiture huippu
Reitti ylös harjanteelle ei ollut mitenkään mieleenpainuva, jyrkkää metsäpolkua ylämäkeen noin puolitoista tuntia. Reitti alaspäin sen sijaan oli paljon mielenkiintoisempi.
Vängät portaat, vähän jännittivät alkuun
Hieno luonnon kalliotunneli!
Mutta voi että on kyllä hieno paikka tuo kirkkaalla säällä! Tällä kertaa tosin tuli otettua vähän rennommin ja jätin nousematta Suggiture ja Augstmatthorn huipuille. Jäi siis vielä seuraavaksi kerraksi tehtävää tuolla, sillä takaisin tulee mentyä varmasti.
Kesäsuunnitelmia
Tämmöisiä tosiaan ollut tämän kevään retket tähän mennessä. Kesän aikana tulee varmasti käytyä paljon uusissa paikoissa. Ainakin jossain vaiheessa olisi tavoitteena nousta yli 3000m huipulle, mutta ei ole vielä tullut sen kummemmin mietittyä että mille niistä.
Sen lisäksi olen loppukesästä tulossa Suomeen käymään! Ajattelin ajaa Caddyllä sinne ja viettää pidemmän aikaa. Alkuun teen arkisin töitä sieltä käsin mutta jonkin verran lomailuakin luvassa. Anna on tulossa myös perästä mukaan pariksi viikoksi ja takaisin huristellaan sitten yhdessä. Hän on jo todella innoissaan tästä reissusta! Viime kesänä yritettiin kahdesti tulla mutta tuo koronatilanne aina pilasi suunnitelmat. Toivottavasti tällä kertaa onnistuu :)
Tarkat aikataulut eivät ole vielä tiedossa mutta joskus heinäkuun puolivälissä olisin tulossa Suomeen ja takaisin Sveitsiin elokuun loppupuolella.
